Synttäreiden kunniaksi ajatuksia kuluneesta vuodesta ja oivallus, että vanhetessa elämä vain paranee

Myönnän suoraan, että kun olin nuori ajattelin, että mitään järkevää elämää ei enää ole, kun täyttää 30-vuotta, eikä ainakaan, kun on 40. Voi kuinka väärässä olinkaan. Jos vertaan niitä nuoruuden aikoja tähän päivään niin voin vain todeta, että WAU elämähän on vasta nyt todella vauhdissaan.  Ihan parasta. Syntymäpäivä on jotenkin itselleni se hetki vuodessa jolloin ajattelen mitä on kuluneen vuoden aikana tapahtunut ja mitä toivoisi seuraavan vuoden aikana tapahtuvan.  Mitä kaikkea vuoteen mahtuukaan.

Aikuisena on ollut ihanan vapauttavaa huomata, ettei kaikkien mielipiteitä tarvitse kuunnella tai ainakaan niitä ei tarvitse noudattaa.  Nuorempana en uskaltanut sanoa ääneen unelmia; pelkäsin niiden katoavan savuna ilmaan.  En uskaltanut sanoa unelmoivani isosta perheestä ja tavallisesta arjesta.

Sitä en kiellä etteikö viime vuodenkin aikana lapsiperhearki olisi aina välillä ollut rankkaa. Olen tuntenut itseni riittämättömäksi.  Perheen kartturoiminen arjen läpi on ollut ajoittain haastavaa. Mutta lasten kannustavat sanat, halaukset, perheen kanssa yhdessä puuhaileminen; se on juurikin se mistä oma onnellisuuteni kumpuaa.

Vuoteen on mahtunut rutkasti onnistumisia; oma neljäs lapseni = yritykseni. Jokaisena päivänä olen ollut tyytyväinen ja onnellinen siitä, että vuosien harkinnan jälkeen uskalsin ryhtyä yrittäjäksi. On ihanaa olla oman itsensä pomo! Olen saanut toteuttaa upeita kuvauksia niin vanhoille kuin uusillekin asiakkaille. Rakastan kuvaamista! Itsensä haastamista. Asiakkaiden toiveiden toteuttamista. Kiireisten kuvauspäivien tunnelmaa.  Ja tietenkin onnistuneita lopputuloksia.

Vuosia olen salaa mielessäni haaveillut myös siitä, että pääsisinpä kuvaamaan kirjan. Tänä vuonna sekin on tapahtunut.  Se, että pääsin toteuttamaan kuvat Annan kirjaan oli todellinen onnenpotku. Olen sivusta seuraillut Annan menestystä ja sitkeää uurastusta.  Kuvauspäivät Annan kanssa olivat paljon enemmän kuin kuvauspäiviä. Sain niistä paljon uutta ajateltavaa ja ideoita myös omaan elämääni. Kunhan kirja tammikuussa ponnahtaa markkinoille niin saattaa olla itsestänikin tulee todellinen treenaaja. Kiitos ihana Anna, että uskalsit valita juurikin minut kuvaajaksi.  Jos ette jo seuraa Annaa Instagramissa niin nyt kannattaa siis heti aloittaa.

Jos vuosi on moneltakin osin ollut loistokas niin ehkä tämä on parisuhteen osalta ollut sellainen vähän tylsä vuosi. Oikeastaan todellista kahdenkeskeistä aikaa ei juurikaan ole ollut. Eikä tilannetta ainakaan ole helpottanut se, että toinen meistä asuu puolet viikosta Helsingissä.  Mutta sellaista elämä on.  Ei se sitä silti tarkoita etteikö toinen olisi se maailman tärkein ja rakkain. On todellakin. Ja ihanin ja ärsyttävin ja kaikkea siltä väliltä.

Vaikka monia unelmia on tänä vuonna toteutunutkin. Niin uusia unelmia ja ideoita on tullut hurjissa määrin lisää. Niistä tarkemmin myöhemmässä vaiheessa täällä blogissa. Olen erityisesti luvannut itselleni pitää itsestäni parempaa huolta.

Kiitos, että olette kulkeneet mukanani, vaikka blogin päivitystahti on ollut harmillisen epäsäännöllinen. Toivottavasti jatkossa jälleen säännöllisempi ja useammin ainakin uusia juttuja Instan puolella eli kannattaa tulla seurailemaan sinnekin Jennin juttuja.

Hyvää viikkoa teille kaikille!

Pin It

Yksi vastaus artikkeliin “Synttäreiden kunniaksi ajatuksia kuluneesta vuodesta ja oivallus, että vanhetessa elämä vain paranee”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *