Miten ajan saisi riittämään kaikkeen?

Aina hetkittäin vaivun lähes epätoivoon siitä, että miten ajan saisi riittämään kaikkeen.

-Perheeseen. No se lienee kaikille selvyys, että kolme lasta ja kissa on aikamoinen hulinapaketti jo itsessään. Mutta, kun siihen lisätään vielä muutama muu asia niin hetkittäin yhtälö tuntuu vaikeasti hallittavalta.

-Työhön. Rakastan valokuvajaana olemista aivan mahdottoman paljon. Olen yhä edelleen yhtä innostunut, toisinaan jopa innostuneempi kuin opiskelujen lopussa olinkaan. Mutta siinäkin on oma iso muttansa. Tänä päivänä todella moni on valokuvaaja, tai haluaa olla, tai on ollut tms. Kilpailu on suorastaan raakaa. Pitäisi olla aikaa rakentaa Instaan omantyylistä sivua. Päivittää blogia. Näkyä siellä ja täällä.

-Omaan itseensä. Näin se vaan menee, ainakin tässä elämäntilanteessa, että vasta nyt tulee omat tarpeet. Onnellisuuteni rakentuu pitkälti noista kahdesta aiemmasta joten onhan niihinkin panostaminen panostamista omaan itseensä. Mitä on oma aika ja tarvitsenko sitä johonkin? Ehkä joskus. Onneksi harvoin.

-Ystäviin. Harmillista kyllä vaikken niin todellakaan haluaisikaan niin ystävyydet ovat nyt jääneet vähän hännille tässä kaikessa tohinassa.  Ja juuri ystävien näkemistä, jutustelua, hymyjä ja vakavia keskusteluja taidankin kaivata kaikkein eniten.

Monesti vastailen ihmisten kyselyihin, että miten ennätän tehdä kaikkea. No olen suht rivakasti toimiva. Pärjään mainiosti (onneksi) lyhyilläkin yöunilla. Lasten kanssa olen tottunut heräämään aina aamuisin aikaisin ja aamutuntien aikana monesti tunnen olevani tehokas. Mutta en voi sanoa, että aina vuorokauden tuntien riittäminen olisi helppoa.

Miten te muut saatte ajan riittämään? Mistä olette joutuneet tinkimään?

Meillä lapset saa ja joutuu osallistumaan kaikkeen.  Jos aion ottaa pelkistetyn kuvan sunnuntaibrunssista Instaan niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä siellä taustalla pomppii yksi tai useampi lapsi vaatien päästä mukaan.

Tiedän, että toukokuusta tulee vuoden kiireisin kuukausi. On paljon töitä tiedossa, jokaisella lapsella on päättäjäisiä, kevätjuhlia, opettajien muistamisia, kevätretkiä. Tänä vuonna olen ajatellut selvitä niistäkin voittajana. Syksyllä meillä onkin sitten jo kaksi koululaista.

Ja hei huomaatteko, kun riittävästi yrittää niin loppujen lopuksi voi saada sen kuvan ilman lapsiakin.

Niin ja olen päättänyt tänä vuonna panostaa myös Instagramiin. Kuvat ovat kuitenkin se suuri rakkauteni. Löydyn sieltä nimellä _jennin_ Tulethan seuraamaan?

Iloista viikkoa kaikille

 

Pin It