Kun pakka on jatkuvasti sekaisin – miten selvitä lapsiperheen haasteista

Kun meillä oli yksi lapsi; oli aikaa ja voimia vaikka mihin. Kahdenkin kanssa sujui mainiosti – kaksi lasta & kaksi aikuista; varsin toimiva yhdistelmä. Unelma suuresta perheestä ei vaan jättänyt itseäni rauhaan ja niin meille tuli myös kolmas lapsi. En vain osannut ennakkoon arvailla tai varautua siihen kuinka paljon kolmas lapsi sekoittaa pakkaa. Kaksi aikuista, neljä kättä vastaan kolme lasta ja kuusi jalkaa.

Kaikki kolme lasta ovat meille maailman tärkeimmät, rakkaimmat ja ihanimmat. Perhe; unelmien täyttymys.  Mutta silti.  Tämän reilun kahden vuoden ajan on tuntunut siltä, että olen askeleen myöhässä aina kaikesta. Kaikki sujuu oikein mainiosti silloin, kun kaikki ovat terveinä ja arki pyörii normaalisti. Mutta, kun sairastetaan, lomaillaan, valmistaudutaan jouluun tai syntymäpäiviin niin pakka menee ihan sekaisin. Neljä kättä ei millään riitä kuutta nopeaa jalkaa vastaan.

Oman haasteensa tuo se, että lapset ovat niin eri ikäisiä; yksi harjoittelee pottailua ja toinen miettii maailman syntyä. Itse seilaan siinä kaikkien välissä. Hoen itselleni, että selviän, pärjään. Lasken kymmeneen tai sataan etten hermostuisi. Turha huutaminen ei auta mitään, eihän? Yhdellä kädellä pelaan Afrikan tähteä, toisella autan nukelle vaatteita ja jollain tavalla siinä samalla kyselen enkun sanakokeeseen sanoja.

Kun hetken on rullannut oikein mukavasti. Kaikilla on luistimet, sukset ja sisätossut. Mutta entäs sitten, kun on taas aika vaihtaa talvivaatteet kevätkamppaisiin? Esikoisen aikana panostin kaikkeen. Laatuun ja tyyliin. Mutta nyt tuntuu kuin tuulipuku-fleece yhdistelmä olisi oikein sopiva paikkaan kuin paikkaan. Helppoa ja kätevää; eikö? Ei apua; ei voi olla.  Noh kunhan kaikilla nyt olisi saappaat ja lenkkarit taas oikeassa koossa ja kevättakit ettei ensimmäisenä hellepäivänä tarvitsisi enää talvitakissa taapertaa.

Tahtoisin saada pakan sellaiseen järjestykseen ettei pieni tuuli sitä heilauttaisi. Että nauru ja ilo olisi läsnä kodissamme (viime aikoina huumorintajuani on kovin sanankääntein arvosteltu?!!) Toivoisin osaavani aikatauluttaa elämän niin, että kaikille lapsille riittäisi aikaa, puhtaita vaatteita ja onnentunteita. Ei se helppoa kyllä ole.  Mutta yritän kovasti.

Miten te muut saatte elämän rullaamaan mukavasti; yhden, kahden tai vaikka viiden lapsen kanssa? Kaikki vinkit otetaan kiitollisena vastaan. Etenkin, kun tulevina viikkoina arkemme muuttuu melkoisesti, kun rakas puolisoni siirtyy työpaikkoineen pääkaupunkiseudulle ja itselleni jää tämä perhepaletin pyörittäminen oman yritykseni lisäksi.  Taistelutahtoa löytyy. Ja olen päättänyt selvitä tästä kaikesta kunnialla; niin, että lapsille jää onnellisia lapsuusmuistoja, vaikka sitten niissä tuulipuvuissa! Onnellista sunnuntaita teille kaikille.

Pin It