K niin kuin Kurpitsa ja V niin kuin Valokuvaus

Aika ajoin kaipaan kovin omakotitaloa ja etenkin omaa pihaa. Mutta, mutta, kun ajattelen järjellä niin ei ikinä. Ei koskaan. Ei, ei, ei! Unelmissani kokoaisin suuret sadot syksyisin, mutta kuka sen sadon olisi kasvattanut? Onneksi mökkimme on maalla ja maalla asuu myös monia meille rakkaita ihmisiä ja sitä kautta pääsemme läheltä seuraamaan sadon kypsymistä. Nyt ollaan K niin kuin kurpitsassa. Upeassa oranssissa pallerossa. Alkusyksyn illat tarjoavat vielä mukavasti valoa ja nyt alkaakin olla viimeiset hetket aikaa taltioida (lähes) kesäisiä fiiliksiä valokuviin ennen syksyä ja pimeää kautta. Olisin toivonut näihin kuviin vähän auringonsäteitä, mutta pilvet olivat kuvaushetkellä niin paksuja, että aurinko jäi vain unelmaksi. Suuri kurpitsa aiheutti suurta ihastusta kuin myös pellolla oleva traktori. Voi kaupunkilapsia. IMG_9985IMG_9990IMG_9998IMG_0047IMG_0005IMG_0045IMG_0050

Tottahan toki kurpitsaa piti päästä myös maistamaan. Jostain kumman syystä kurpitsa ei koskaan ole ollut meidän lasten suosikkeja vaikka muuten sosekeitot maistuvatkin. Tein reilun kilon palasta kurpitsaa keiton. Jos jollakulla on vielä viikon ruokalistassa aukkoja niin tässä vahva suositus.

Ohje kurpitsakeittoon:

1-1,5 kiloa kurpitsaa, joka kuoritaan ja koverretaan ja paloitellaan

Kurpitsa keitetään suolalla maustetussa vedessä pehmeäksi jonka jälkeen keitinvesi kaadetaan pois. Soseuta kurpitsa sauvasekoittimella ja lisää joukkoon ruokakermaa 2,5 dl, vajaa paketillinen Koskenlaskijaa ja kuivattua rakuunaa 1-2tl. Helppoa ja maukasta.

IMG_0222IMG_0229

Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!

 

Pin It