Love of my life

Elämäni rakkaus. Ainutlaatuisen uskomaton seikkailu = elämä jonka saamme yhdessä jakaa rakkaan puolisoni kanssa. Rakkautta ja ystävänpäivää juhlistaakseni jaan myös täällä muutaman palan yhteisestä matkastamme.

Haapaiva

Jollain tasolla ihastuimme toisiimme jo ensitapaamisella. Meistä molemmat muistavat edelleen sen hetken, ajatukset ja tunteen. Vuosia olimme vain ystäviä, parhaita ystäviä. Toistemme luottohenkilöitä.

IMG_9079

Kunnes molemmat olivat tahoillaan vapaita ja silloin mikään maailmassa ei olisi voinut pitää meitä erossa toisistamme. Oli vihdoinkin meidän rakkauden vuoro. Punaposkisen, sympaattisen, turvallisen pojan ja alati unelmoivan baskeripäisen tytön.

IMG_9076

Vain saduissa tapahtuu niin, että ”he elivät elämänsä ikiaikaisesti onnellisena”. Sillä suuresta rakkaudesta huolimatta meilläkin on ollut suuria vaikeuksia. Mutta loppujen lopuksi meillä on ollut tahto ja tarve pysyä yhdessä. Yrittää uudelleen. Olla antamatta periksi, mutta toisaalta uskaltaa antaa toiselle suuriakin virheitä anteeksi.

IMG_9093

Toisinaan yhä nipistän itseäni; me todellakin saimme yhteisen elämän, yhteisen perheen! Sain sen pojan puolisokseni joka hymyilee aina niin, että sydämessä sykähtää. Ja joka on kaikissa käänteissä tukenut valintojani ja rakastanut vaikka olisi ollut kuinka vaikeaa tahansa.

Perhe_-14

Vaikka perhe lapsineen onkin parasta mitä ikinä olisin voinut toivoa niin toki se on tuonut haasteita meidän kahden suhteeseen, sillä kahdenkeskeistä aikaa ei juuri koskaan ole. Tai on, kun aina joskus lauantai-iltana lasten mentyä nukkumaan poksautamme kuoharipullon auki ja ”otamme kalsarikännit” (tai ainakin puoli lasia kuoharia ennen kuin joku jo yläkerrassa meitä kaipaa.) Musiikki pauhaa ja on aikaa jutella ja kuunnella mitä toisella on mielessä. Unelmoida. Suunnitella. Haaveilla. Olla läsnä.

DSC_8438

Ja siinä vieressäni on se tietty poika punaisissa poskissaan. Rakkaani. Paras ystäväni. Kaikkeni.

Karoliina_Alex-375

 

Pin It