Pikkuruisen tytön minibudjetin minikeittiö

Se nyt meidän perheessä on niin, että pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä. Ei sillä, että erityisesti oltaisiin lapsia ohjattu johonkin suuntaan; samat tavarat ovat olleet kaikilla vauvoina. Mutta minkäs teet jos toinen valitsee aina ne autot ja toiselle taas nuket ja pehmolelut on se juttu. Neiti H on tyttö. Neiti. Prinsessa. Ja tietenkin äiti – nukeille ja nalleille. Mitä äiti tarvitsee; no oman keittiön tietenkin. Esikoiselle yritettiin Brion keittiön kautta tuoda kotileikkejä osaksi elämää – heikolla menestyksellä. Keskimmäinen sähläsi Ikean keittiön kanssa jo vähän innokkaammin. Kaikkein innokkain sai meidän itsemme tekemän kotikutoisen minikeittiön. Vähän apuja keittiön nikkarointiin saatiin isältäni (kiitos Papa!)

IMG_7185-3

IMG_7184-3

Minikeittiö sijoitettiin meidän oikeaan keittiöön. Samoin nukensänky ja muut tärkeät tavarat. Neiti H on perinyt monia lelujani kuten myös isäni aikoinaan minulle tekemän nukensängyn. Omasta huoneesta neiti H joutuu haaveilemaan vielä useamman vuoden sillä toisessa kerroksessa olevat lastenhuoneet ovat mahdottoman epäkäytännöllisiä alle 3-vuotiaiden lasten kanssa ja siksi olemme keskittäneet Helmin tärkeimmät tavarat akselille keittiö – olohuone. Jotain sitä siis on itsekin jo kahden aikaisemman lapsen kanssa oppinut.

IMG_7190-3

IMG_7207

IMG_7212

IMG_7223

IMG_7229

Tänä jouluna neiti H on pukeutunut punaiseen ihanaan villamekkoon joka on äitini tekemä. Itselläni oli 1-vuotiaana tismalleen samanlainen (tosin olin jättiläisen kokoinen verrattuna Helmiin) Se alkuperäinen mekko oli kierrätetty niin moneen kertaan ettei sitä löytynyt enää mistään, mutta onneksi mekon ohje löytyi. Tämä mekko taltioidaan tarkasti sillä se on kudottu niin suurella rakkaudella. (Kiitos äiti!)

Huomenna taas suurimmalla osalta meistä on vapaapäivä. Me lähdetään heti aamulla luistelemaan on pakkaslukema mikä tahansa. Se on poikien päätös ei suinkaan itseni tekemä. Hyviä pakkaspäiviä teille kaikille muillekin.

 

Pin It