Vihaan ei kun sittenkin rakastan joulua

Jos olisit joitakin päiviä sitten kysynyt, että mitä ajattelen joulusta; olisin varmaan vastannut, että nojaa juuri nyt inhoan. Lapset ovat mahdottomia jännityksineen ja itselläni kaikki kesken tai tekemättä. 3-vuotias uhmaileva tehotyttö ei välttämättä myöskään ole se kaikkein paras apulainen, etenkään kun päiväunia ei nukuta eikä illallakaan uni tule millään. Mutta kuinka nopeasti nuo tuskaiset aatokset jäävät unholaan, kun näkee ja kokee lasten uskomattoman riemun. Joulukirkon kauniit laulut. Upean joulukuusen. Kynttilöiden loisteen. Kaikki on valmista juuri riittävästi. Ja kun huomaat seimi-asetelmassa aasien ja lampaiden keskellä Pokemonin Eevee-hahmon niin tiedät, että joulu on todella täällä; tässä kodissa. Onnellisissa sydämissä.  Tunteikkaita jouluhetkiä myös teille kaikille muille.

 

Pin It

Yksi vastaus artikkeliin “Vihaan ei kun sittenkin rakastan joulua”

Kommentit on suljettu.