Muistilista ensi jouluksi

Ihana aurinkoinen sää; ei ehkä jouluisin mutta ihana kuitenkin. Myös joulu on ollut mitä parahin. Lähtökohdat eivät olleet kovinkaan loistokkaat, mutta loistava tästä joulusta kuitenkin tuli. Paras joulu ikinä.  Tässä muistilista ensi joulua ajatellen jos taas vaikka oppisi jotain. Vuosi aikaa harjoitella.

IMG_6391

IMG_6437

IMG_6359

 

  1. Jos saat flunssan lokakuussa ja joulukuussa kun availlaan joulukalenterin ensimmäisiä luukkuja se sama flunssa vaivaa niin mene lääkäriin. Hoida itsesi terveeksi. Kokemuksesta voin sanoa, että keuhkokuume jouluviikolla ei ole se kaikkein näppärin kaveri.
  2. Toimi riittävän ajoissa. Etenkin lasten lahjojen suhteen. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin juosta kaupasta toiseen sen yhden puuttuvan Lego-paketin perässä. Etenkin jos terveys on kohdan 1 mukainen. Tänä vuonna olin itse toiminut ajoissa. Onneksi. Jouluviikolla tyytyväisenä katselin saunassa piilossa olevaa pakettikasaa. Siinä oli toiveet ja haaveet paketoituna.
  3. Joulukuusi. Apua meille ei varmasti riitä kuusta ollenkaan tai ei ainakaan kaunista, sopivaa kuusta; hoppuilin. Täysin turhaa hoppuilua; aatonaattona teimme jo perinteeksi muodostuneen kuusi-retken Aurajoki rantaan. Kuusia oli jäljellä muutamia. Ja siinä se oli; kaunein koskaan näkemäni kuusi. Onnelliset omistajat kantoivat kuusen kotiin.
  4. Jos valitset, että lapset saavat koristella kuusen varaudu siihen, että kuuseen on laitettu kaikki mahdolliset koristeet sekaisin. Hetkittäin meinasin sanoa, että jos kuitenkin vähän vähemmän mutten raaskinut pilata toisten riemua. Hengitin syvään kuusen tuoksua. Lopputuloksesta tuli hmmm yllättävän hyvä.
  5. Jouluruuat ja muut tarjoilut. Tänä vuonna mietin todella tarkkaan kaikki tarjoilut läpi. Liika on liikaa ja ruuan heittäminen roskiin kipristää joka kerta sydäntäni. Bataattilaatikosta en pystynyt luopumaan (enkä kaupan ruokiin luottamaan) joten sen ja imelletyn perunalaatikon puuhailin itse. Lapsien suuri toive oli makaronilaatikko niin miksi ihmeessä olisin jättänyt sen pois? Siinä samalla heille maistui kaikki muukin jouluruoka. Vatsat täynnä ruokaa = onnelliset, vähemmän riitelevät lapset. Herkkujakin tehtiin kohtuudella; taatelikakku ja porkkanakakku. Lapset leipoivat vielä aattoaamuna pipareita kakun koristeeksi.
  6. Joulupukki. Kuka ihme on keksinyt sen, että joulupukin pitää tulla illalla? Eikö riitä, että lapset ovat juhannuksesta asti odottaneet joulupukkia tai ainakin viimeisen kuukauden jokaisena päivänä haaveillen ajatelleet joululahjojaan ja joulupukin kohtaamista? Meille pukki löysi tiensä tänä jouluna jo heti joulurauhan ja -puuron jälkeen. Ihana, sympaattinen pukki. Ei kiirettä. Lapset lauloivat ja juttelivat rauhassa pukin kanssa. Pukin lähdettyä avattiin paketit. Hetken oli melkoinen markkinatunnelma, mutta sitten oli tunteja aikaa leikkiä ja pelata uusilla tavaroilla ja peleillä. Nukkumaankin lapset ehtivät lähes normaaliin aikaan (helpottaa kummasti seuraavia päiviä, kun ei kauheasti kerätty univelkaa)
  7. Jaa tehtäviä. Puolisoni on korvaamaton apu. Yhdessä pystymme ihmeisiin. Lapsillekin yritin keksiä sopivia tehtäviä; he kattoivat pöydät ja tärkein kaikesta he esittivät jouluevankeliumin varjonukeilla. Neiti H oli kellonsoittaja ja pojat hoitivat muun esityksen. Onnenkyyneleet silmissäni katsoin jo esityksen harjoittelua.
  8. Sairaus pakotti itseni istumaan sohvalla muita vuosia enemmän mutta taidankin siitä istuskelusta kehitellä uuden mainion joulutavan. Minne ihmeeseen voisi olla kiire?
  9. Muista; tärkeintä on rakkaiden onnelliset ilmeet. Lämmin syli. Rakkaus. Tämä hetki.

IMG_6604IMG_6642

IMG_6618

IMG_6629

IMG_6658

IMG_6535

IMG_6574

IMG_6484

Onnellisia lomapäiviä kaikille teille. Ja olisi ihana kuulla teidän muidenkin vinkkejä onnistuneeseen jouluun.

 

Pin It

Kavereille, kummeille, mummeille ja muille rakkaille

Vaikka en haluaisikaan sitä myöntää niin meidän perhe on ollut flunssakierteessä lokakuusta lähtien. Ärsyttävää. Aina kun joku tulee terveeksi niin toinen sairastuu uudelleen. Myös me aikuiset. Flunssaisuus on kyllä lyönyt kapuloita rattaisiin myös näiden jouluvalmistelujen suhteen. Hiljalleen hyvä tulee vai miten se nyt menikään. Juupa juu. Toinen ongelma on se, että meidän perheen lapsien ikäerot ovat niin suuret, että yhteistä jouluaskartelua tms on mahdotonta löytää. Kavereille, kummeille, mummeille ja muille rakkaille olisi tosi kiva antaa jotain pientä. Hmm jotain ollaan jo keksittykin.

IMG_6261

Suklaalla kuorrutetut jouluomenat olivat O:n mielestä paras, mieluisin ja maukkain mahdollinen joulupuuha. Pikkuruinen lahja parhaille kavereille josta ei jää turhaa roinaa.

IMG_6206

Kolmistaan poikien kanssa loimme jouluisen kylän hahmoineen. Näistä teimme niitä joulukortteja joista jo aiemmin kirjoitinkin sekä varjokuvalyhtyjä. Lisäksi O pitkällisen harkinnan jälkeen kirjoitti lyhtyihin pienen tarinan. 9-vuotias ei sitten todellakaan kaivannut mitään äidin tylsiä ohjeita. Parempi pysytellä takavasemmalla. (Tästäkö se murrosikä alkaa??!!)

IMG_6007

IMG_6020

Mitä joulu olisi ilman herkkuja? Ilman suklaata? Ei sellaista joulua voisi ollakaan. Eihän? Lahjaksi tehtiin ruususen suklaanappeja (kun neiti H ei nyt muuten päässyt näihin puuhiin osallistumaan)

IMG_6339

IMG_6351

Mahdollisimman hyvää sunnuntaita teille kaikille. Suklaan voimalla jos ei muuten.

 

 

Pin It

Hyppy tulevaan

Eilen suljin perässäni Iloisen Liftarin studion oven – viimeisen kerran. Tänään on ensimmäinen päiväni itsenäisenä yrittäjänä. Hyppy uuteen. Jännittävää. Kutkuttavaa. Silti haikeaakin. Kuluneet vuodet Liftarissa ovat olleet kasvattavia. Mutta nyt on aika toteuttaa omia unelmia. Uskaltaa lentää. Vihdoinkin!

092

 

Arkistojen kätköistä löysin nämä kuvat tasan kymmenen vuoden takaa. Ne kuvaavat hyvin tätä päivää. Intoa, riemua, tarmoa, uskallusta ja uskoa tulevaan.

089

097

107

 

Valokuvaaja Jenni Virta. Yrittäjä. Onnellinen. Toiveikas. Tästä on hyvä jatkaa.

Pin It